Mitä jooga on?

Olet varmasti kuullut puhuttavan joogasta, sillä se on yksi tämän hetken trendilajeista. Joogaa opettavia studioita ja liikuntakeskuksia löytyy kaikista suuremmista kaupungeista. Kyseessä on kuitenkin laji, jonka juuret juontavat satojen vuosien taakse Intiaan.

Tiesitkö, että sana jooga muotoutuukin paikallisten puhuman sanskritin kielen sanasta “yoga”, joka tarkoittaa yhteyttä. Tämä kuvaa hyvin koko lajia; se on lempeää, hidastempoista voimistelua, jossa mielen ja kehon yhteys korostuu. Voit tutusta lajin historiaan tarkemmin siitä kertovassa artikkelissamme – tässä keskitymme avaamaan sinulle joogaa lajina: mitä se oikeastaan on, mitä siihen kuuluu ja mikä on mielen rooli.

Jooga yhdistää mielen ja kehon

Jooga poikkeaa lähes kaikesta muusta liikunnasta siinä, että sen tarkoituksena ei ole väsyttää kehoa ja kuluttaa energiaa – päinvastoin. Liikkeet suoritetaan hitaasti ja keskittyen kuuntelemaan kehoa. Tällä tapaa ajatukset lakkaavat harhailemasta ja koko sisin olemus pysähtyy juuri käynnissä olevaan hetkeen. Ajatusten ja liikkeiden yhteyttä tehostetaan oikeanlaisen hengityksen voimalla. Oikea tekniikka hengityksessä onkin tärkeä osa joogaharjoitusta. Hengitys tapahtuu aina nenän kautta rauhallisin, pitkin vedoin. Harjoituksen aikana tehtävät liikkeet pyritään tekemään samaan tahtiin hengityksen kanssa, jolloin hengityksen tahti rauhoittuu ja se muuttuu syvemmäksi. Oikeanlainen hengitys tuntuu vatsanpohjassa saakka, sillä se lähtee palleasta.

Mielialalla on yllättävän suuri vaikutus hengitykseen, ja rauhallisin vedoin voidaankin tyynnyttää mieltä ja pyrkiä levolliseen olotilaan. Joogaharjoituksia suoritettaessa keskitytään luonnollisesti liikkeen ja rytmin lisäksi kehon osiin ja nimenomaan kullakin hetkellä aktiivisena olevaan alueeseen. Tätä kutsutaan tietoisuuden ohjaamiseksi, ja sen avulla kehomme energiavirtauksia voidaan suunnata tehokkaasti ja keskittyneesti tuoden elinvoimaa alueelle. Uudet joogit yllättyvät usein siitä, miten tämän energiavirran, pranan, voi tuntea lähes konkreettisesti. Joogaharjoituksiin liittyy yleensä myös kehon tietoinen rentouttaminen liikkeiden suorittamisen jälkeen. Olo onkin tunnin jälkeen keveä ja rentoutunut, mutta myös elinvoimainen ja energinen.

Joogan perusliikkeet

Joogaharjoitus koostuu useista erilaisista asennoista eli asanoista, jotka yhdistetään toisiinsa pehmeillä kehon liikkeillä. Ensimmäisenä opetellaan asanat, jotka ovat melko helppoja suorittaa, ja jotka eivät vaadi suuria fyysisiä ponnisteluja. Kokeneemmat joogit taas suorittavat asanoita, jotka vaativat jo hyvää lihaskuntoa, tasapainoa ja kehonhallintaa. On tärkeää lähteä liikenteeseen perusasioista, jotta vältytään kurjilta revähdyksiltä ja pystytään luomaan kunnollinen pohja lajin oppimiselle. On hyödyllisempää tehdä yksinkertaiset liikkeet teknisesti oikein, hengitykseen keskittyen ja mielelle tilaa antaen kuin lähteä liian haastavien asanoiden kimppuun. Muutamien perusliikkeiden avulla voidaan saada aikaan jo mainio joogatuokio.

Hyviä perusasanoita aloittelijoille ovat esimerkiksi Savasana eli kuolleen asento, Utkatasana eli tuoliasento, Svanasana eli alaspäin katsova koira, Bhujangasana eli kobra sekä Padmasana eli lootusasento. Savasana on oiva loppurentoutumiseen. Siinä asetutaan makaamaan selin, jalat hieman erillään toisistaan. Kämmenet pidetään ylöspäin, ja käsivarret eivät kosketa kehoa. Kehonosat rentoutetaan tietoisesti ja keskitytään vain hengittämään. Muut liikkeistä vaativat hieman enemmän keholta, mutta ovat yhtä kaikki lempeitä ja helppoja suorittaa. Voit kokeilla niitä kotonakin, sillä netistä löytyy paljon opetusvideoita, joista voi tarkistaa oikeanlaisen suoritustekniikan. Muista aina sitoa hengitys asanan vaihtoon ja liikkeiden rytmiin.

Jokaiselle löytyy sopiva muoto harrastaa

Jooga on yleinen nimitys tälle lajille, joka tekee hyvää niin fyysisesti kuin henkisesti. Eri harrastajat toivovat omalta lajiltaan erilaisia ominaisuuksia ja piirteitä, ja joogasta onkin olemassa lukuisia variaatioita. Osa niistä keskittyy enemmän lajin henkiseen puoleen ja meditaatioon, osa pitää sisällään vain klassisia joogaliikkeitä ja osaa haastaa harrastajan myös fyysisyydellään. Usein myös puhdas ruokavalio voi olla osa lajia, ja monet joogit kokevatkin sen enemmän elämäntapana kuin harrastuksena. Tietyt variaatiot kysyvät harrastajalta jo hieman parempaa kehonhallintaa ja lihasvoimaa, mutta on paljon muotoja, joihin voi lähteä mukaan ihan vasta-alkajanakin.

Raskaana oleville tuleville äideille on omia tuntejaan ja lapsille omiaan. Jokaiselle löytyy varmasti se oikea muoto – olemme keränneet niistä tarkemmin tietoa artikkeliin Joogan eri muodot. Suosittelemmekin tutustumaan siihen ja valitsemaan itsellesi sopivimman. Jotta saat selville sopiiko laji ja valitsemasi muoto sinulle, kannattaa rohkeasti osallistua liikuntakeskuksien ja studioiden tunneille. Yleensä tutustumiskerta on maksuton, eli voit kokeilla rauhassa vaikkapa useampaakin muotoa sitä omaa etsiessäsi. Joogatessa voidaan käyttää silloin tällöin apuvälineitä, kuten tiiliä, naruja tai tyynyjä, mutta näitä saa yleensä lainaksi studiolta, joten niiden ostaminen ei ole välttämätöntä lajin aloittamiseksi.

Lopuksi

Jooga on laji, joka rentouttaa, auttaa keskittymään ja lisää henkistä hyvinvointia. Lisäksi sillä on myös lukuisia terveysvaikutuksia fyysisellä tasolla – voit lukea niistä lisää Joogan terveysvaikutukset -artikkelista. Jooga on kuitenkin ennen kaikkea oiva tilaisuus tutustua paremmin itseensä ja oppia kuuntelemaan omaa kehoaan. Tämä on taito, jota ei voi omata liikaa. Paremman itsetuntemuksen kautta opimme myös rakastamaan itseämme enemmän, mikä näkyy ulospäin erityisenä hehkuna. Jooga onkin parhaimmillaan hyvän olon tunnetta, levollisuutta, tasapainoa ja terveyttä. Jokainen harrastaa omalla tavallaan, juuri sillä itselle sopivalla – jos et ole vielä löytänyt omaasi, lähde rohkeasti kokeilemaan!